Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sään ääri-ilmiöt eri puolilla maailmaa ovat osoittaneet, että fossiilisista polttoaineista on luovuttava nyt. Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä teollisuusmaana myös tulevaisuudessa. Siihen tarvitaan paljon puhdasta energiaa ja yksinkertainen, ennustettava ympäristö investoinneille. Tuleva suomalainen vientituote voivat olla esimerkiksi pienydinvoimalat. Vihreä siirtymä ei koske ainoastaan energiantuotantoa vaan koko yhteiskuntaa. Esimerkiksi metalli- ja kemianteollisuudessa on sekä tahtoa että potentiaalia tavoitella hiilinetraaliutta. Luontokadon syventyessä on entistä tärkeämpää, että elinkeinot sopeutuvat luonnon kantokyvyn asettamiin rajoihin.
Työelämä muuttuu nopeasti. Palkkasuhteisen työn ja päätoimisen yrittäjyyden lisäksi työtä tehdään itsensätyöllistäjinä, pienyrittäjinä ja monenlaisissa alustatalouden tehtävissä. Sosiaaliturva ei ole pysynyt muutoksessa mukana. Ratkaisu työurien silppuuntumisen aiheuttamaan epävarmuuteen on perustulo, joka maksetaan jokaiselle kansalaiselle ja verotetaan pois tietyn tulorajan jälkeen. Perustulo takaa perustoimeentulon jokaiselle ilman kannustinloukkuja ja kuluttavaa byrokratiaa. Se tekee etenkin pienyrittämisestä ja epätyypillisistä työsuhteista kannattavampia.
Suomen nousu hyvinvointivaltioksi on perustunut koulutukseen ja tutkimukseen. Viime vuosina kummastakin on leikattu. Suomalaisten koulutustaso on pudonnut. Samalla työn tuottavuus on heikentynyt muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vihreä siirtymä ja hyvinvointivaltion rahoitus edellyttävät korkealaatuista koulutusta. Ilman vapaata tiedettä ei ole korkealaatuista koulusta emmekä kykene ymmärtämään paikallisia ja globaaleja haasteita. Valtion on turvattava tutkimukselle ja koulutukselle riittävä perusrahoitus ja työrauha keskittyä oleelliseen.
Kieltolakiin ja rangaistuksiin perustuva huumepolitiikka on epäonnistunut. Se ei estä huumeiden käyttöä mutta pahentaa huumehaittoja. Suomessa on väkilukuun suhteutettuna eniten nuorten huumekuolemia Euroopassa. Kieltolain sijaan huumepolitiikan pitää perustua haittojen ehkäisyyn tieteellisen tiedon ja asiantuntijoiden suositusten pohjalta. Käytännössä tämä tarkoittaa huumeiden käytön dekriminalisointia eli käytön rangaistavuudesta luopumista sekä lisää panostuksia päihdesairaiden hoitoon ja neuvontaan. Kannabiksen käyttö on viime vuosina laillistettu muun muassa Kanadassa ja useissa Yhdysvaltain osavaltioissa. Euroopan maat seuraavat perässä lähivuosina. Suomessakin tulee ryhtyä laatimaan tiekarttaa kohti mietojen huumeiden sääntelyä.