Löytyykö leikattavaa?

Olikohan se Osmo Soininvaara, joka valitteli, että poliitikot osaavat yhteen- ja vähennyslaskun, mutta kerto- ja jakolasko ovat liian haastavia?'

Tämä lausahdus on ollut mielessä, kun viime viikkoina eri tahot ovat esitelleet leikkaussuunnitelmiaan.

Pelin avasi Liberaalipuolue Leikattavaa löytyy -listallaan. Olen lopputuloksesta varsin eri mieltä, mutta pidän konkreettisten lukujen tuomista vaalikeskusteluun piristävänä avauksena, josta muidenkin puolueiden sopisi ottaa mallia.

Eilen omat lukunsa esitteli Valtiovarainministeriö.

Nämä ovat kuitenkin yhteen- ja vähennyslaskua. Leikkauksilla on aina seurauksia. Jotta voisimme keskustella leikkausten todellisesta vaikutuksesta, pitäisi selvittää huolellisesti, mitä vaikutuksia leikkauksilla on myös muille hallinnon aloille. Edes Valtiovarainministeriö ei ole sitä tehnyt lukuun ottamatta varsin epärealistista toivetta, että ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto lisäisi työllisyyttä.

Suomessa on tällä hetkellä työvoimapula ja jokseenkin täystyöllisyys. Työkykyiset kyllä työllistyvät ilman leikkauksiakin. Oleellinen kysymys on, miten osatyökykyisten ja esimerkiksi puutteellisesti suomea osaavien maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin paremmin tukea.

Lapsikorotuksen poisto pahentaisi entisestään lapsiköyhyyttä.

Liberaalipuolueen leikkauksista suurin osa muodostuu ministeriöiden toimintakulujen leikkauksita. Olisi mukavaa kuulla, mitkä työt valtionhallinnossa voidaan jättää tekemättä. Jo nyt lainvalmistelu on hidasta ja kankeaa. Jos resursseja leikattaisiin entisestään, heikennettäisiin Suomen kykyä päivittää lainsäädäntöä ja hallintoa vastaamaan muuttuvan maailman tarpeita.

Liberaalit ehdottavat leikkauksia muun muassa Säteilyturvakeskuksen kuluihin. Sitten voipi unohtaa ne pienydinvoimalat.

Suomessa on jo nyt kaikista EU-maista vähiten valtion virkamiehiä. Edelliset isot vähennykset tehtiin reilut kymmenen vuotta sitten valtionhallinnon tuottavuusohjelman seurauksena. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma maksoi veronmaksajille enemmän kuin henkilöstövähennyksillä säästettiin, koska ylirasittuneiden virkamiesten sairauspoissaolot lisääntyivät. Tarpeellisia töitä jäi tekemättä.

Sekä liberaalit että ministeriö ehdottavat leikkauksia vapaan sivistystyön ja kansalaisjärjestöjen avustuksista. Nämä ovat sellaisia päätöksiä, jotka voivat tulla myöhemmin erittäin kalliiksi. Vapaa sivistystyö ja kansalaisjärjestöt tuottavat avustusten turvin palveluita erittäin edullisesti ja tavoittavat hyvin myös syrjäseutujen ihmisiä.

Järjestöt ja urheiluseurat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille ja ehkäisevät syrjäytymistä. Vapaaehtoistyöllä ja yhteisöllisyydellä on toiminnassa iso merkitys. Entisenä 4H-toiminnanjohtajana olen itsekin ollut järjestämässä kerhoja sellaisten kylien lapsille, joissa ei muita toimijoita ollut. Pieni tuki lähiharrastusmahdollisuuksille tulee halvemmaksi kuin liikkumattomuus ja syrjäytyminen.

Myös kansalaisopistot aktivoivat kaikenikäisiä. Musiikki- ja liikuntaharrastuksilla on ilmeisiä terveysvaikutuksia. Jos ikäihminen välttyy dementoitumiselta kansalaisopiston kuoron ansiosta, yhteiskunnan varoja säästyy kansalaisopiston valtionosuutta enemmän.

Kun leikkauksia esitetään, pitäisi tehdä myös vaikuttavuusarviointi. Nämä ovat tällaisia yksittäisi nostoja. Dramaattisimmat vaikutukset on koulutukseen ja perusterveydenhuoltoon kohdistuvilla leikkauksilla.

On olemassa sellaisiakin leikkauskohteita, joista asiantuntijat ovat jokseenkin yksimielisiä, esimerkiksi yritystuet. Leikataaan niistä, vaikka lobbausjärjestöt metelöisivät.