Pienydinvoima tulee

Ei ole kovin monta vuotta siitä, kun pienistä modulaarisista ydinreaktoreista (SMR) olivat kuulleet vain alan tutkijat ja kourallinen ilmasto- ja energia-aktiiveja. Nyt ne ovat energiakeskustelun valtavirtaa.

Tämän viikon uutisten perusteella pientä ydinvoimalaa toivotaan ainakin Helsinkiin ja Tornioon. Kaikki eduskuntapuolueet ovat ilmoittaneet kannattavansa pienydinvoimaloiden rakentamista Suomeen.

Asenteet alkavat olla kohdilla. Enää puuttuu toteutus. Kuitenkin pienydinvoiman pulpahtaminen keskusteluun ja nopeat asennemuutokset luovat toivoa siitä, että ilmastonmuutoksen torjunnassa toimeen pystytään tarttumaan viimeistään siinä vaiheessa, kun muut vaihtoehdot todetaan epäonnistuneiksi.

Pienydinvoimalalla voidaan tuottaa sähköä tai käyttää ydinreaktioiden synnyttämä lämpö suoraan kaukolämpönä tai teollisuuden prosesseissa. Niiden sähköteho on maksimissaan 300-500 megawattia, joskaan mitään virallista rajaa ei ole määritelty.

Kaukolämmön tuotantoon riittävät matalammat lämpötilat ja pienempi paine kuin sähkön tuotantoon suunnitellussa isossa voimalassa. Tämän ansiosta voimala voidaan sijoittaa turvallisesti lähemmäs asutusta. Helsingissä sijoituspaikaksi on kaavailtu maanalaista luolaa.

Kaukolämmön tuotannossa luovutaan nopeasti fossiilisista polttoaineista ja turpeesta. Varoituksista huolimatta niiden korvaajaksi kaavailtiin puunpolttoa. Sitä on kuitenkin lähes mahdotonta toteuttaa ekologisesti kestävällä tavalla suurten kaupunkien kaukolämmön tuotannon vaatimassa mittakaavassa. Siksi katseet kääntyvät ydinvoimaan.

Pienestä koosta on hyötyä myös sähköntuotannossa. Esimerkiksi Olkiluoto 3:n kaltainen 1600 MW:n jättivoimala on hiukan liian suuri Suomen sähköverkkoon.

Tuulivoimaan verrattuna pienydinvoimalan etu on tasainen sähköntuotanto sääolosuhteista riippumatta.

Modulaarisuus tarkoittaa, että reaktoreita tuotetaan sarjatuotantona tehtaassa. Sarjatuotanto on huomattavasti tehokkaampaa kuin uniikin laitoksen rakentaminen alusta loppuun paikan päällä.

Tällä hetkellä kaukolämpöreaktoreita ei ole länsimaissa käyttövalmiina, joskin monet projektit ovat varsin pitkällä. Suomessa VTT ja LUT-yliopisto suunnittelevat yhdessä suomalaista kaukolämpöreaktoria.

Suomessa on korkeaa ydinteknologian osaamista, jota kannattaa hyödyntää sekä päästöjen vähentämisessä kansallisesti että teknologian kaupallistamisessa vientituotteeksi. Parasta vihreää siirtymää on se, että samaan aikaan suojellaan ympäristöä ja luodaan uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja.

Seuraavan eduskuntakauden aikana Suomeen tuskin nousee yhtään pienydinvoimalaa. Ydinvoimalan rakentaminen ja luvittaminen ei ole nopeimmillaankaan hätäisen hommaa.

Koska ilmastonmuutos ei odota, pienydinvoimalat pitäisi saada mahdollisimman pian uuden eduskunnan pöydälle. Ydinenergialaki vaatii pikaisen päivityksen, jossa pienydinvoimaloiden erityispiirteet otettaisiin paremmin huomioon ja sarjatuotannosta saataisiin paras hyöty irti.

Useissa maissa, esimerkiksi Puolassa ja Ruotsissa, valtio on lähtemässä aktiivisena toimijana mukaan ydinvoimaloiden rakentamiseen. Suomeenkin olisi syytä perustaa kansallinen ydinvoimaohjelma.

Jos minut valittaisiin kansanedustajaksi, pienydinvoiman edistäminen olisi ensimmäinen asia, jota pyrkisin kiirehtimään ja edistämään.